Ajassa eteenpäin

Oletteko koskaan miettinyt, miltä tuntuisi oikeasti nähdä itsensä vanhana? Netissähän on paljon erilaisia sovelluksia, jotka lisäävät kuviin juonteita ja tekevät siihen muutoksia, jotta kuvassa oleva henkilö näyttäisi mahdollisimman vanhalta. Usein sellaiset sovellukset ovat kuitenkin naurettavia, eivätkä ne onnistu tekemään aitoa vanhennusta. Luokkatoverini tarjosi minulle mahdollisuuden päästä kokeilemaan, miltä vähän oikeampi vanhennus tuntuu ja innostuin tietysti heti asiasta. Tähän väliin sanottakoon, että en erityisemmin ole itse innostunut tekemään maskeerauksia, sillä minua kiinnostavat töikseni ainoastaan kauneus ja muoti, mutta kokeilukappaleeksi erilaisiin maskeerauksiin on hauska lähteä.

Vaihe-vaiheelta kuvat olisivat tähän aika hauskat, mutta minulla on kuvia ainoastaan valmiista työstä. Vanhennusta lähdettiin tekemään piirtämällä kasvoihin juonteita, couperosaa sekä tummentamaan silmänalusia. Varsinainen vanhennus, jolla iho saatiin oikeasti ryppyiseksi, on tehty nestemäisellä lateksilla ja ripsiliimalla.

Minulla on sen verran ilmeikäs naama, että ryppyjä muodostui paljon. Juonteita lisättiin väreillä myös lateksikerrosten välissä, koska maitomainen lateksi ilmeisesti kuluttaa pohjaa pois. En oikeasti osaa selittää lateksivanhennuksesta mitään, koska en edelleenkään ole opiskellut maskeeraajaksi. Sen verran tiedän, että lateksi tuputeltiin sienellä ja kuivattiin hiustenkuivaajalla, ja vanhennuksessa käytetyt värit aktivoituivat alkoholilla. Kulmakarvoja ja ripsiä vaalennettiin myös (ei pysyvästi) ja vaalea peruukki päähän (= valmis Pirkko-mummu).

Pakollinen mummeliyhteiskuva!

Lateksivanhennus oli aika hauska kokemus mutta samalla aika creepy. Iho oikeasti tuntui todella ryppyiseltä ja sitähän se olikin. Asusteet päällä vanhenin vähintään 70 vuotta. Hui. Onneksi meidän mummulla, joka täytti juuri 75 vuotta, ei ole kasvoissa ryppyjä, joten myös minulla on toivoa elää pitkään rypyttömänä. Uskon vahvasti, että 50% ihon ryppyisyydestä johtuu geeneistä ja loput 50% ihonhoidosta, joten ''ei mitään hätää''.

Jos mietitte, miten lateksin saa kasvoista pois, niin se irtoaa helpommin, kun kastelee pyyheen lämpimällä vedellä ja painaa hetken kasvoja varten. Hiusrajasta ja silmänympärysihosta oli aika kivuliasta nyppiä tekoihoa pois, mutta muuten lateksi lähti ihan hyvin. Hauskinta koko hommassa oli, että oma iho jäi lateksin jäljiltä muutamaksi tunniksi ryppyiseksi ja meitsi paineli Helsingin keskustassa kaupoilla :)

Lateksivanhennusta käytetään muuten leffoissa paljon, vaikka osa vanhennuksesta tehdään myös digitaalisesti. Maskeeraajilla on edelleen iso rooli, jos halutaan tehdä onnistunut elokuva. Käsityönä tehty maskeeraus saadaan näyttämään aidommalta, kuin täysin tietokoneella tehty, joten nostan hattua alalla työskenteleville.

Meikki aasialaisille silmille

Koulussa harjoittelimme meikkiä sekä aasialaiselle naiselle, että etniselle naiselle (etninen tulee jossain kohtaa myöhemmin blogiin). Malliksi pyysin serkkuani, joka on kyllä ihan suomalainen, mutta lähimpänä aasialaista, kaikista tuntemistani malliehdokkaista.

Aasialaisille naisille sopivat parhaiten kaikki neutraalit sävyt, joten tällä kertaa mentiin sillä periaatteella. Punaisia meikkipohjia kannattaa välttää, koska aasialainen iho on yleensä keltapohjainen ja punaiset meikkivoiteet saavat sen näyttämään hassulta.

Silmämeikin rakensin smokey eye tyyppisesti, eli tummin (ruskea) luomiväri ripsien tyveen ja siitä liukumaan ylös kultaisen ja shampanjan sävyihin. Ohut rajaus on tehty ruskealla kynällä. Värimaailma sopii serkulleni mielestä todella kauniisti. Uskotteko, jos sanon, että huulissa on vain väritön huulikiilto? Minäkin ottaisin mielelläni noin luonnostaan kauniin väriset huulet kiitos :D

Aasialaisilla naisilla saattaa ikävä kyllä olla vähän lyhyet ripset, joten irtoripset ovat hyvä pelastaja, jos haluaa pidemmät ja tuuheammat räpsykät. Serkullani ei ollut niin lyhyet ripset, että nauhat olisivat olleet välttämättömät, mutta kiinnitin Cailapin ripset, koska halusin harjoitella niiden asettamista toiselle. Pitääkin tunnustaa, että koulun aloittaessani jännitin ihan hulluna nauhan kiinnittämistä toiselle ja turvauduin aina mieluummin tupsuihin, mutta nykyään laitan mieluummin nauhan, koska se on nopeampi, helpompi ja edullisempi vaihtoehto. Pakko tanssia tv-ohjelman kuvauksissa nauhoja tuli liimailtua ihan hulluna, joten olisi kyllä ihme, jos sitä ei vielä tähän päivään mennessä osaisi.

Mutta back to aasialaiseen meikkiin. Tässä ''aasialaisessa meikissä'' on hyvin erilaiset silmät verrattuna yleiseen ''monolid'' luomeen, jossa luomivakoa ei ole käytännössä ollenkaan. Sellaisiin silmiin ei kannata ryhtyä piirtämään pakotetusti luomivaon varjostusta, vaan silmät näyttävät kauniimmilta yksinkertaisella vaalealla luomivärillä. Etenkin jos luomi on sivusta katsottuna pullea, sitä on mahdoton alkaa muokkaamaan toisenlaiseksi.

Bonuksena myös kummitätini oli myös minulla koulussa mallina, kun harjoittelimme aikuisen naisen meikkiä. Tämä meikki käy hyvin myös aasialaisen meikin malliksi, koska se on tehty samoja periaatteita noudattaen. Lisäksi tietysti aikuisen naisen meikin säännöt pätevät tähän.

Aasialaisen naisen meikki on käytännössä siis hyvin yksinkertainen, kun muistaa pitää värimaailman hillittynä ja ottaa huomioon yksilöllinen silmän muoto. Aasia on sen verran laaja alue, että silmänmuotoja löytyy yksi jos toinenkin. Jotkut naiset toivovat kasvojen varjostusta kapeammiksi tai omaa ihonsävyä vaaleampaa meikkivoidetta, mikä on myös ihan ok, jos se tehdään maltillisesti. Ylläolevissa meikeissä on menty oman ihonsävyn mukaan eikä kasvoja ole varjostettu, koska se ei ole aina pakollista. Serkulleni käytin hieman hohdetta poskiluiden päälle sekä nenänvarteen. Korostustuotteissa olen ihastunut Smashboxiin, josta ehkä pitää kirjoittaa lisää jatkossa.

Finaalissa

Kiitos kaikille, jotka ovat laittaneet minulle sähköpostiin meikkikuvia kilpailua varten, olen niistä hyvin mielissäni :) Kilpailuaikaa on jäljellä enää tämä viikko ja otan mielelläni vastaan lisää kilpailukuvia. Alkaa tulla jo kiire, mikäli haluaa osallistua! Parilta henkilöltä ei ole tullut vielä kuvia, jotka ovat luvanneet osallistua, joten jos tunnet omatunnon pistävän sydämessäsi niin lähetäpäs minulle pian kuvamatskua! :D
Otsikon voi ymmärtää monella tapaa, mutta siihen ei ole vain yhtä oikeaa vastausta. Blogi on pysynyt hiljaisena jo yli viikon, mikä tapahtui ihan suunnittelematta, mutta oli minulle hyväksi. Piti postailla vappumeikkiä ja tutoriaalia ja vaikka mitä, mutta jäivät tekemättä. Paljon muitakin asioita on jäänyt tekemättä ja roikkumaan, mutta en ole voinut nyt niille oikein mitään. Anteeksi siitä, että en ole ehtinyt vastata kommentteihin. En ole edes lukenut muiden blogeja kahden viikon aikana, joten olen tällä hetkellä niin out blogimaailmasta kuin voi olla.

Olen ollut varsinainen stressikimppu viimeisen viikon ajan, koska Makerin loppukokeet ovat olleet meneillään. Se on ollut suurin syy blogihiljaisuuteen, koska minun on pitänyt ihan oikeasti harjoitella ja tehdä layouteja kokeita varten. Ei ole mikään itsestäänselvyys, että pääsee näin vaativan koulun loppukokeista heittämällä läpi, vaan on oikeasti tehtävä töitä hyvien arvosanojen eteen. Nyt voin ilokseni kertoa teille, että kokeet ovat minun osaltani suoritettu ja kesäkuussa olen ihan oikeasti kauneusmeikkaaja :) Hyvin raakile vielä, mutta pirun onnellinen raakile. Valmistujaiskakku tulee olemaan hyvinkin alaan liittyvä ja sen on minulle luvannut valmistaa rakas ystäväni, jolle voisin muistuttaa useammin, kuinka tärkeä ihminen hän minulle on.

Tästä pääsenkin hyvin seuraavaan aiheeseen, eli koulu on todellakin nyt finaalissa ja minun aikani Helsingissä alkaa olla ohi. Hyvästelen viikonloppuna kaupungin, mutta sitä ennen minulla on vielä aikaa nauttia olostani täällä. Helsingistä tuli minulle kuin toinen koti ja Makerin tytöistä korvaamattoman tärkeitä, mutta sydän vie edelleen kotiin perheen luo, joten se olkoon seuraava etappini. Aion perustaa kesällä oman yrityksen ja katsoa, mitä kotikaupungillani on minulle tarjottavana. Kotiini ''rakennan'' meikkistudion, jossa pystyn tarvittaessa tekemään meikkauksia.

Vaati vähän ponnisteluja, että jaksoin päivittää edes tämän verran blogia, mutta katsotaan, joko tämä tästä lähtisi taas käyntiin. Nyt on pakko kuitenkin mennä iltapalalle ja petiin, että jaksan huomenna aamulla herätä mainoskuvauksia varten. Jotta postaus ei jäisi täysin kuvattomaksi, tässä teille muutama kännykällä napsaistu kuva edellisviikonlopun muotibrunssista Klaus K:ssa. Tietysti vain malleista, jotka meikkasin. Puvut ovat Jukka Rintalan.

Kännykällä otetut kuvat eivät todellakaan tee meikille hyvää, mutta tyyli oli aika yksinkertainen: vahvat kulmakarvat ja vahvat huulet. Nyt olen saanut jo Leicani takaisin, enkä enää koskaan eroa siitä :D

Pitihän look tietysti testata itselläkin ja herranjumala mullahan on huulet :D Ei ne nyt oikeasti tuollaiset ole, mutta kynällä saa ihmeitä aikaan. En suosittele kokeilemaan kotona, jos et ole ihan varma, että osaat tehdä sen fiksusti. Hyvinkin helppo meikkimoka.

Kuullaan taas pian ja muistakaahan lähetellä niitä kuvia! ->  katsykissa (at) hotmail.com

Häämeikki

Siitä on jo aikaa, kun koulussa harjoittelimme häämeikkiä, mutta postailen näitä koulujuttuja pikkuhiljaa, koska eivät ole mitään akuutteja juttuja. Häämeikin meille opetti Tintti Alanko. Kaikki ovat varmasti jossain törmänneet Tintin töihin ja ainakin itse ihastelen jatkuvasti hänen omaperäistä ja tunnistettavaa tyyliään meikata. Kannattaa käydä katsomassa Tintin portfolio ylläolevasta linkistä, jos et tiedä mistä puhun.

Koulussamme opetus etenee yleensä siten, että opettaja puhuu ensin hieman teoriaa aiheesta ja alkaa sitten tekemään demomeikkiä, jonka tulemme joko kopioimaan tai omalla tyylillämme toistamaan. Tintti on tehnyt ylläolevan meikin meille demoksi ja tällä kertaa meidän ei tarvinnut tehdä identtistä kopioita häämeikistä. Minulla on näköjään ollut kamerassa päällä jokin ihmeellinen neliöasetus, mikä häiritsee minua itseäni, ja jonka tajusin korjata vasta muutama päivä myöhemmin (loistava kuvaaja kun olen).

Häämeikki on yksi haastavimmista meikeistä siinä mielessä, että se on sekä asiakasmeikki, että kuvausmeikki. Sen tulee siis olla asiakkaalle mieluinen ja tuntua omalta, mutta myös samalla toimia valokuvissa. Yleensähän hääpari kuvataan ja sitä kuvaa sitten katsellaan sängyn yläpuolella kymmeniä vuosia. Ottakaa naimisiinmenevät naiset huomioon kuvissa myös se, että miehet näyttävät rinnallanne melko hassuilta, jos vain morsian on meikattu kuvaa varten. Miehelle pitää tehdä myös luonnollinen meikkipohja, jos ette halua näyttää kuuluvanne kuvassa eri maailmoihin. Meikatulta ei tarvitse näyttää, mutta sulhasen ehostus on oikeasti välttämätön, jos haluaa saada sellaisen kuvan, mitä kehtaa myöhemminkin katsella. Morsiamen meikkipohja on raikas, mutta kestävä, ja jos kuvat otetaan ulkona,  niin liian voimakas meikki näyttää valojen takia huonolta.

Varjostuksia käytetään häämeikeissä harvoin, mutta kasvojen korkeimpia kohtia sen sijaan on kaunista korostaa. Tintti vinkkasi, että NARSin Cobacabana sticki toimii upeasti tuomaan valokohtia esiin. Itselläni tätä tarkoitusta ajaa MUFE:n Uplight geeli. Hankin häämeikkejä varten pakkiin myös MUFE:n vihreän primerin, koska tunteet nousevat morsiamilla aina pintaan ja punastus iskee helposti. Kyynelten varalta käyttäisin ainoastaan vedenkestävää ripsiväriä.

 

Ylläoleva meikki on minun harjoitusversioni häämeikistä. Meille opetettiin häämeikki aikalailla opintojen alussa, jolloin olin vielä aika hidas meikkien tekijä, joten minulta loppui aika kesken. Olisin halunnut vielä tuhertaa ja syventää luomivaon varjostusta ja huulet jäivät meikkaamatta. Kysyessäni ''morsian'' taisi itse toivoa vihreää silmämeikkiä, mutta tällainen ''promeikkajaa'' ei tietenkään ota asiakkaan toivetta huomioon, vaan tekee mitä itse lystää :D ''Äh ei mitään vihreää, sininen sopii paljon paremmin sun pukuun!''. Nyt varmaan kukaan ei uskalla tulla minulle häämeikkiin :D Ei vaan, tottakai oikealle asiakkaalle tekisin hänen toiveidensa mukaisen meikin. Tosin jos joku tummatukkainen morsian haluaisi vahvan silmämeikin sekä vielä kunnon punaiset huulet, niin ehkä siinä vaiheessa ehdottaisin, jos kokeiltaisiin jotain muuta. Paitsi, jos kyse olisi Paula Koivuniemestä.

Nyt löysin vain negatiiviset puolet tekemästäni meikistä, mutta en minä nyt sitä mieltä ole, että se olisi ollut aivan surkea, vaikka aika loppuikin kesken. Mielestäni meikkipohjasta tuli aivan ihana! Posket ovat ihanan hehkuvat, sillä olen käyttänyt voidemaista ja puuterimaista poskipunaa yhdessä. Tietysti nätti mallikin saa meikin näyttämään hyvältä :)

Jos mieltä muuten askarruttaa jokin asia häämeikkiin liittyen tai muuten vain mieleesi juolahti tämän postauksen myötä jotain, niin saa kysyä. Tähän postaukseen ei tietystikään ole ahdettu koko tietämystäni häämeikkiin liittyen. Saa kysyä sekä asiakkaan, että ammattilaisen näkökulmasta :)

Ensimmäiset silmämeikit ja vähän huulikokeilua

Koulua on nyt kolme viikkoa takana ja erittäin hyvä fiilis :) Taidan olla lievästi pessimisti ihminen, sillä suren jo koulun loppumista, vaikka onhan sitä vielä monta viikkoa jäljellä. Harmittaa toisaalta, etten käy maskeeraajan koulutusta, koska luokkakaverit ja opettajat ovat niin mukavia, että viihdyn täällä Helsingissä paremmin kuin hyvin. Vaikka epäröin viimeiseen asti muuttamista yksin vieraalle paikkakunnalle ja kalliin koulun aloittamista, niin olen iloinen siitä, että tein sen. Koin, ettei minulla ollut muuta vaihtoehtoa, jos haluaisin olla onnellinen ja niin se taisi oikeasti ollakin.

Jottei menisi liian filosofiseksi, niin näytänpä teille pari kuvaa koulussa tekemistäni meikeistä. Viime viikon lopulla aloittelimme jo hieman silmämeikkien tekemistä ja nyt alamme olla siinä vaiheessa, että periaatteessa huulet ovat ainoa osa-alue meikissä, joista saamme kömmähdykset anteeksi. Huulipäivä on kuitenkin ensi viikolla, joten sitten kokonaisuus pitäisi jo hallita hiuksia lukuunottamatta.

Tässä minun kokeiluni kolmiulotteisista huulista :) Huulet ovat kyllä yksi meikkauksen vaikeimmista asioista, enkä ihmettele yhtään, että ne on laitettu vasta neljännelle viikolle. Mariela Sarkima tulee opettamaan meille huulia, joten tuskin tulemme pääsemään helpolla :D Tykkään silti vaativista opettajista, koska haluan kehittää hermojani ja keskittymiskykyäni pieneen nysväämiseen ja virheiden korjailuun.

Viikko sitten perjantaina teimme perussilmämeikkejä hyvin vaaleilla sävyillä ja harjoittelimme myös silmänmuotojen korjaamista. Emme saaneet käyttää tummia sävyjä ja ehkä ihan hyvä niin, jottei tule heti alkuun övereitä. Toivottavasti kuitenkin erotatte kuvasta, kuin olen meikillä korjannut raskaita silmäluomia.

Nostin varjostuksia reilusti luomivakoa ylemmäs, mikä vähentää vaikutelmaa raskaista silmäluomista. Mallini silmät ovat tosi hyvän malliset, vaakasuorat eivätkä erityisen syvällä tai ulkonevat, joten muita ''korjauksia'' ei sitten tarvittukaan. Omat silmäni ovat pyöreät kuin pallot ja ulkonurkat ovat vähän alaspäin painuneet, mikä antaa vähän surullisen vaikutelman. En ole koskaan oikeastaan ajatellut, että teen yleensä korjaavan silmämeikin itselleni varjostuksilla ja rajauksilla, vaan olen ihan sattumalta korjannut silmieni muotoa. Pitäisikö ottaa kuva silmistäni ilman meikkiä sekä korjaavalla silmämeikillä? Jos haluatte tämänkaltaisen postauksen, niin hihkaiskaa kommenttilaatikossa.

Eilen opettelimme ''banaanin valmistusta'', kuten yksi luokkakaverini sen ilmaisi. Yllä olevassa meikissä olen tehnyt vasempaan silmän ns. banaani auki -varjostuksen ja oikeaan silmään banaani kiinni -varjostuksen. Mielestäni banaani kiinni oli paljon helpompi valmistaa, koska se on minulle tutumpi varjotusmuoto. Aukinaisesta banaanista tein vahingossa ensin 60-luvun meikin, mikä on yleinen virhe, mutta kokeilemalla oppii ja virhe oli kuitenkin helppo korjata. En ole ennen koulua tajunnut, että meikkisienellä pystyy korjailemaan luomivärejä, mutta se on siis ihan mahdollista. Olen käyttänyt topsipuikkoja, mutta ne ovat turhan kovakouraisia iholle ja pyyhkivät liikaa.

Kokeilin tässäkin meikissä myös huulia, koska minulla oli vielä aikaa jäljellä (kuvassa suun asento vähän vääristää lopputulosta, vaikka ei meikkini täydellinen ollut oikeastikaan). Rakastan aikarajoituksia, joita opettajat meille asettavat, koska toimin paineen alla paljon tehokkaammin, enkä hidastele turhia. Meikkaajan työ on kiireistä ja aikarajoitukset valmistavat meitä työelämään. Menee varmaan silti pitkään, ennen kuin saan koko meikin ja hiukset kasaan alle tunnissa.  Ja jos joku nyt tulee minulle sanomaan, että tuo on pitkä aika, niin yrittäköön perässä :D Jälki pitää olla täydellistä.

Tänään meillä oli kynsipäivä ja oli ihan superhauskaa tehdä porukalla sellaisia tyttöjuttuja :) Kokeilimme erilaisia kynsilakkauksia, party nailseja, minxejä, akryylejä ja viilasime toistemme kynnet viikonloppukuntoon. Jos joku on muuten säästellyt ylimääräisiä Sally Hansenin Salon Effects kynsitarroja, niin ihan vinkkinä vaan sanon, että älä pety, jos ne eivät enää toimi, vaikka paketin avaamisesta olisi ihan muutama viikko. Ne menettävät elastisuutensa nopeasti, kun ne otetaan ilmatiiviistä pakkauksesta ulos. Harmi. Itse ainakin olen säästellyt muutamaa ylimääräistä hassua tarraa, mutta turhaan. Toivottavasti en pilannut kenenkään iltaa :D

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille lukijoilleni

Satu

Too Faced Natural Eye lookit

1. Pyydän anteeksi pitkää hiljaisuutta.
2. Pyydän anteeksi, että unohdin tehdä aikaisemmin tämän postauksen. Kiitos valppaalle lukijalleni, joka huomasi unohdukseni!
3. Pyysin anteeksi jopa pyykkitelineeltä, kun vahingossa törmäsin siihen (Wtf?). Jonkinlainen alemmuuskompleksi?

Asiaan! Too Facedin Natural Eye paletilla tehdyt lookit:

 Aloitetaan ''päivämeikistä''. Olen siis käyttänyt ylärivin mattasävyjä pienessä kortissa olevien ohjeiden mukaisesti (mielikuvituksetonta? Eih, kokeilua).

Kuvat on otettu vanhalla pokkarin raadollani, joka on maannut haudassa jo jonkin aikaa, mutta teinkin nämä meikit jo lokakuussa. Mitä sanoisin Day -lookista? Ihan ok perus päivämeikki varmasti joillekin, mutta omaan makuuni turhan pliisu. Heaven ja Velvet Revolver eivät ole mitään superpigmenttisiä luomivärejä, mutta Sexspressolla tehty rajaus on aika kiva, vaikka harvoin käytän luomivärirajausta. Ei ihan heti huomaa, että rajaus on todellakin tehty pelkällä luomivärillä.

 Ja klassinen look:

 Tästä lookista pidän eniten, vaikka meikissä ei olekaan käytetty yhtään mattaluomiväriä. Onko siis aina pakko? Paletti on niin paljon monikäyttöisempi, kuin kuvakortit antavat ymmärtää, joten älkää muodostako mielipidettänne Natural Eyesta pelkästään näiden lookien avulla.

Silk Teddy on saanut liian vähän huomiotani. Se on aivan ihana luomiväri! Push-Up on aika perus lämmin helmiäisruskea, jonka ajattelisi sopivan kaikille ja Erotica on uskomattoman pigmenttinen. Sen kanssa saa olla aika varovainen. Naurattaa muuten tuo kulmakarvojeni ''koukku'', kun en vielä tuolloin ollut yhtä tietoinen kulmakarvojen muotoilusta :D

Sitten vielä Fashion eli ihan supermuodikas look. En pystyisi sanomaan tuota ääneen pokkana, koska olisi kiva ensin tietää milloin tämä on ollut/tulee olemaan muotia.

 Tästä minulla ei ole koko kasvojen kuvaa (paitsi kaukaa, mutta siitä ei olisi hyötyä). Kokeilin tätä meikkiä yhdelle keikalle, koska pimeydessä glitterloiste ei näytä liialta. Täytyy heti tähän alkuun sanoa, että en käytä Nude Beachia enää ikinä kulmaluulle. Vaikka glitterpläjäys kulmaluulla olisi kuinka ''muodikasta'', niin se ei näytä mielestäni hyvältä. Mieluiten tykkään käyttää kulmaluulla mattaa Heavenia, joka ei erotu noin selkeästi. Ohjekortissa kuitenkin käskettiin noin tehdä, niin tehdään perässä. Vähän sama kuin koulussa, jos opettaja tekee meille demon, niin sitten tehdään mahdollisimman identtinen omalle mallille, eikä aleta sooloilla.

Tykkään kyllä Honey Potin ja Cocoa Puffin yhdistelmästä. Vähän Sexpressoa kun laittaisi sekaan, niin se olisi siinä! Tässä ja Classicissa olen kuitenkin käyttänyt ihan kynärajausta, koska pidän sen jäljestä enemmän kuin luomivärirajauksesta.

 Sääli, kun ei ole enää aikaa meikkailla itseään. Kaivaisin muuten Natural Eyen taas laatikosta tehokäyttöön :) Taas on se aika vuodesta, kun ruskeat/nudet meikit kolahtavat minuun eniten (no okei, tänään tein pinkit rajaukset, mutta kuitenkin). Pretty.fi:stä saa muuten Natural ja Romantic paletteja ihan sopuhintaan. Livenä paletteja ei meillä Suomessa pääse hiplailemaan missään, mutta ainakin itse luotan Too Facedin laatuun sen verran vahvasti, että uskaltaisin tilata ihan kuvien perusteella. Plussana mainitsisin myös sen, että paletit ovat aika pieniä, joten ne on helppo ottaa esimerkiksi matkalle mukaan.

Peiliä ei ole, mutta eikös peilejä ole muissakin tuotteissa tai vessassa ainakin :) Viikonloppuna meikkasin vessassa, mitä en ole tehnyt vuosikausiin ja aikamoinen experience, täytyy sanoa. Kaiken lisäksi tein meikit luomivärien häivytyksestä lähtien pelkästään sormin, eikä se ollut niin vaikeaa, kuin olen aina ajatellut! Olen aina vierastanut sormilla meikkausta, mutta nyt on pakko koulun vuoksi opetella, koska pitää pystyä erilaisiin tekniikoihin. Ja muistattekos, kun tammikuun alussa sanoin, että pakko palautella koulun vuoksi mieleen nestemäisen rajausvärin käyttö, koska en ollut käyttänyt sellaista aikoihin? Noh, onneksi harjoittelin, sillä Dr. Hauschkan saksalainen päämeikkitaitelija Karim Sattar vieraili koulussamme ja pyysi minua laittamaan mallille (kuinka ollakaan) nestemäisen rajauksen. Sydämeni melkein pysähtyi jännityksestä, mutta onneksi olin harjoitellut ;D Tosin Karimin tapa laittaa nestemäinen rajaus poikkesi paljon omastani, mutta anyways. Paljon olisi asiaa liittyen aiheeseen ja sen ohi, mutta eiköhän nähdä taas seuraavassa postauksessa!

Satu

Täydellisiä kulmakarvoja ja ihanteellisia meikkipohjia

Ensimmäisellä kouluviikolla harjoiteltiin mm. kulmakarvojen muotoilua, mikä on oikeasti yllättävän vaikeaa! Olen aina luullut osaavani muotoilla kulmakarvoja, mutta karu totuus iski kasvoja päin. Olen aiemmin meikannut malleja, joilla on ollut tuuheat ja tummat kulmakarvat, joille ei ole pahemmin tarvinnut tehdä mitään. Koulussa kuitenkin pääsin kokeilemaan kulmakarvojen muotoilua mallille, jonka kulmat eivät olleet ihan niin tuuheat. Hikihän siinä tuli :D Itseluottamus tippui reippaasti alas, mutta enköhän minä vielä opi! Kaiken lisäksi olen aina ollut rento meikkaaja siinä suhteessa, etten ole koskaan edes pyrkinyt tekemään kulmakarvoista tismalleen samanlaisia. Nyt sain sitten opetella pientä väkertämistä, koska täydellisiä kulmakarvoja ei sudita kasvoille tuosta vain (ihanaa muuten, kun jotkut ihmiset kutsuvat siveltimiä sudeiksi tai pensseleiksi).

Kuvassa opiskelukaverini minulle muotoilemat kulmakarvat. En ehtinyt ottaa kuvaa itseni muotoilemista kulmakarvoista (nyyh).

Koulussa heikkouteni tulee ehdottomasti olemaan kärsimättömyys sekä teorian toteuttaminen käytännössä. Toivottavasti tässä matkan aikana opin ottamaan rauhallisesti, enkä kiirehdi liikaa, koska siitä ei seuraa mitään kaunista. Tietysti meikkaajan työssä on aina kiire, mutta on osattava silti tehdä tarkkaa jälkeä. Ainakin vielä koen vaikeaksi tuoda sitä kaikkea näkyviin kädenjäljessäni, mitä olen oppinut, mikä oikeastaan ärsyttää. Ketäpä ei ottaisi pannuun, kun tiedät osaavasi jonkun asian teoriassa, mutta käytännössä et saa kättäsi piirtämään sitä jäljeä, joka on päässäsi. Luotan kuitenkin siihen, että käsi pikkuhiljaa harjaantuu.

 Seuraavana päivänä harjoittelimme kulmakarvojen ja ripsien värjäystä toisillemme. Aika simppeliä hommaa, vaikka en ollut aikaisemmin kokeillut (en ole myöskään koskaan värjännyt kenenkään hiuksia). Näyttää aika hurjalta, kun värit ovat naamassa, mutta vasta pesun jälkeen näkee todellisen tuloksen.

Kulmakarvoihin minulla laitettiin sävy Natural Brown (en enää muista minkä merkkisiä värejä käytimme :c), mutta siitä tuli vähän liian tumma, koska minulla on aika vaaleat hiukset ja huokoiset neitsytkulmakarvani imaisivat paljon väriä. Light Brown olisi opettajan mukaan minulle parempi sävy, mutta sitä ei ollut harjoittelupäivänä käytössämme. Ripset värjättiin mustiksi omasta pyynnöstäni. Kulmien ja ripsien värjäys vaikuttaa aika paljon ilmeeseen ja taidan jatkossa harrastaa sitä useammin. Kuvassa minulla on vain meikkipohja ja huulipuna (melkoinen ero ripsissä postauksen ensimmäiseen kuvaan verrattuna).

Perjantaina harjoittelimme täydellisen meikkipohjan tekemistä ja nyt saatte tässä kuvassa nähdä oman tuotokseni :D Pohjaan olen siis käyttänyt Ben Nyen matte foundationia sekä BN peitevoiteita (levitys sienellä). Mallillani oli aika pintakuiva iho, mikä lisäsi meikin haastavuutta, mutta sekoitin pohjaan reilusti kosteusvoidetta, joka auttoi vahamaista pohjaa sulautumaan kauniisti iholle. Nenän sivuilta pohja jäi vähän epätäydelliseksi, mutta sain sen opettajalta anteeksi kuivasta ihosta johtuen. Lisäsin mallille hänen pyynnöstään myös hieman poskipunaa (BN) ja opettajan mukaan levitin sen liian ylös :D En olisi tajunnut virhettäni, ellei siitä olisi minulle huomautettu, mutta huomasin sitten itsekin, että mallini näyttää vähän juuri saunasta tulleelta. Onneksi meille opetetaan poskipunan käyttö vasta huomenna, joten sain vain vähän tukiopetusta ennen todellista näyttöä ;)

Viikonloppuna vielä harjoittelin ja meikkasin Ben Nyella myös serkkuni, jolla on akneen taipuvainen iho. Pääsin vielä harjoittelemaan kulmakarvojen piirtämistä ja teinkin aika erilaiset kulmat verrattuna serkkuni omaan tyyliin. Tykkään! Näppylät tekevät ihosta todella haastavan meikattavan, mutta kun keskittyy tuomaan eriin kasvojen parhaita puolia, niin lopuksi peilistä katsoo kaunis nuori nainen :) Oli mukava kokeilla myös oikean meikkivoidesävyn löytämistä tummemmalle iholle ja kokeilin ensin aivan liian tummaa sävyä. Lopulta sopiva löytyi ja kasvot saivat hieman lämpöä.

Tällaisia juttuja harjoiteltiin tällä viikolla ja ensi viikolla on sitten uudet haasteet! Mukavaa sunnuntai-illan jatkoa kaikille lukijoille <3

Kauan odotettu koulu alkoi!

Jes! Olen vihdoin päässyt vähän asettumaan aloilleni tänne Hesaan ja totuttelemaan uuteen elämään. Mahdottoman kova koti-ikävä, mutta tällä tavoin minulla riittää omaa aikaa ja voin täysin keskittyä opiskeluun. Olen ollut uskomattoman väsynyt ja kiireinen koko viikon, mutta tänään minulla on ollut niin energiantäytteinen päivä, että olen hoidellut asioita, siivonnut, tehnyt läksyjä ja ehdin vielä bloggaamaankin. Anteeksi siis, jos blogin puolella on hiljaista, sillä opiskelu ottaa aikaa. Yritän kuitenkin päivitellä aina kun jaksan.

Kouluun liittyviä postauksia on monesti toivottu ja niitä on helppo nyt toteuttaakin, koska kamera kulkee vakiovarusteena mukana meikkien lisäksi. Olen myös miettinyt, että haluan alkaa blogata oikealla nimelläni, mutta en millään kerkeä tekemään uutta banneria, joten vanha saa jäädä toistaiseksi olemaan.

Mutta joo siitä koulusta.. Tosiaan maanantaina aloitin opiskelut International Maker Academyssa, enkä ole koskaan ollut näin innoissani! Luokkakaverit ja opettajat ovat mukavia, ja koulussa on ollut hyvä yhteishenki. Motivaationi on korkealla ja olen saanut jo niin paljon irti opetuksesta. Koko ajatusmaailmani on jo ehtinyt muokkaantua uuteen suuntaan ja suhtaudun meikkaamiseen eri tavalla kuin vielä viime viikonloppuna :D On hienoa päästä meikkaamaan erilaisia kasvoja ja tarvitsenkin aina välillä malleja koululle. Jos joku Helsingissä asuva blogin lukija tahtoo minulle malliksi, niin sähköpostitse voi ottaa yhteyttä (katsykissa@hotmail.com).

Ensimmäinen koulupäivä meni lähinnä toisiin tutustuessa ja koulun sääntöihin sekä tiloihin perehtyessä. Toisena päivänä meillä olikin jo Ben Nyen maahantuoja Riitta Vaara Makeup House Oy:sta opettamassa meille meikkauksen saloja. Olen lukenut Riitan kirjat miljoonaan kertaan, enkä kyllästy koskaan, ja oli aivan mahtavaa päästä seuraamaan hänen opetustaan. Ihana ja eloisa persoona!

Riitta teki meikin käyttäen Ben Nyen ammattilaismeikkejä ja lopuksi saimme myös omat Ben Nye meikit, joilla voimme aloittaa opiskelun.

Riitta osallisti myös meitä oppilaita oikean meikkivoidesävyn valintaan, ja hän ohjeisti aina kokeilemaan ja sekoittelemaan sävyjä keskenään, jotta se täydellinen sävy löytyisi.

Kun sopiva pohja oli saatu valmiiksi, Riitta teki meille malliksi kaksi erilaista silmämeikkidemoa: tumman smokey eyen sekä vähän värikkäämmän klassisen silmämeikin. Riitalla oli hauska tapa opettaa, sillä hän pyysi meitä aina valitsemaan ne kaikista hirveimmät luomiväri/poskipuna/huulipuna sävyt, joista hän sitten loihti kauniin meikin. Opin, että ei kannata tuomita kamalimpia sävyjä, sillä oikein käytettynä ne näyttävät hyvältä.

Valmis meikki oli aika rohkea. Silmämeikkiä muokattiin lopuksi niin, ettei niiden eroa huomaa. Olisihan se mukavaa lähteä koulupäivän kotiin eripari silmillä :D Tosin toinen kulmakarva jätettiin tekemättä, sillä Riitta demonstroi meille kuinka meikki voi näyttää hyvältä ilmankin, jos on pitkä otsatukka. Ripsivärikään ei ollut tässä meikissä välttämätön (muistaakseni sitä laitettiin vain vasempaan silmään).

Tiistai meni siis näissä merkeissä ja kirjoitin kotona muistiinpanoja puhtaaksi kaksi ja puoli tuntia :D Sain siis paljon irti opetuksesta ja oli mielenkiintoista nähdä ammattilainen työstämässä meikkiä. Nyt minun kuitenkin pitää mennä tekemään läksyjä, sillä kotitehtävien palautuspäivä on huomenna, enkä ole vielä edes aloittanut. Ups! Nähdään taas.

Satu